Sunday, February 25, 2018

Hiirenmetsästystä

Toissapäivänä löysin Reen huoneesta hiiren hajun. Aloin haukahdella kimakasti, yritin kaivautua rahin alle, möyrin Reen sängyn alla, yritin päästä kirjahyllyn taakse huoneen nurkkaan ja mourusin. Ree antoi minun touhuta ja lopulta hiiri singahti jostakin nurkasta esiin ja paineli vaatekaapin alle. Sieltä sitä yritimme saada ulos molemmat, ja mommy ja Jiikin tulivat auttamaan.

Vaikka olin aivan varma, että nyt se hiiri oli satimessa, se pääsi kuin pääsikin minulta karkuun pinkoessaan hullun lailla mommyn ja teinien yli pakoon. Seurasin sitä, minkä tassuistani pääsin, mutta hiiri ehti kenkätelineen alle koloon, johon en taaskaan yltänyt. Ihmiset repivät kengät ja telineen ulos syvennyksestä, mutta hiiri hyppäsi takkeihin piiloon, enkä taaskaan päässyt siihen kiinni!

Silloin mommy päätti lähteä viemään meitä ulos kävelylle, joten kun hiiri tuli takeista ulos ja yritti mommyn ja daddyn makuuhuoneeseen, seisoin minä haalari päällä ovella. Ree sen hiiren lopulta nappasi ja mommy vei sen laatikossa metsään. Sen haju kuitenkin on vieläkin täällä joka nurkassa, joten minä en ole ollenkaan vakuuttunut, että hiiri oikeasti on poissa!

t. Meggie

Eläinlääkärikeikkoja ja päiviä ämpäripäänä

Pari viikkoa sitten sunnuntaina oltiin oltu Jiin kanssa ulkona, kun se sanoi mommylle, että peppuni näytti turvonneelta ja punaiselta. Mommy tarrasi kiinni hännäntöpööni ja alkoi tutkia. Sanoi, että anaalirauhanen näyttää vähän turvonneelta, joten minua vietiin suihkuun ja mommy yritti sitä vähän tyhjentää. Kyllä se siinä onnistuikin, mutta rauhasen punoitus jatkui ja sitä sattui ja aloin tietenkin nuolla sitä, joten laittoivat mokomat ihmiset minulle ämpärin päähän.

Ostivat minulle vielä vähän isomman ämpärin, sillä tämä mikä
meillä ennestään oli ei riittänyt estämään minua nuolemasta.
Maanantaiaamuna daddy vei minut eläinlääkäriin. Se lääkärinainen paineli ja tutki ja määräsi lääkkeitä palasimme kotiin. Seuraavan viikon ajan minulla oli ämpäri päässä jatkuvasti, en saanut nukkua sängyssä sillä anaalirauhanen vuoti eritettä, peppuani suihkutettiin aamuin ja illoin ja sain lääkettä aamuin ja illoin. Se tosin oli hyvää, sillä mommy sekoitti sen jugurttiin, jonka nuolin kiposta aivan onnessani.

Lopulta oli jälkitarkastuksen aika. Taas minua vietiin eläinlääkärille ronkittavaksi, tällä kertaa mommyn kanssa. Peppuuni ruiskutettiin nesteitä ja vaikka rauhanen oli jo lähes kokonaan parantunut, se tuntui ihan hirveän inhottavalta. Tärisin ja pelkäsin ja kotimatkalla oksensin autoon. Vielä jouduin olemaan päivän verran ämpäri päässä, sillä mommy sanoi, etten saa nuolla rauhaseen ruiskutettua antibioottivoidetta pois.

Autossa petettynä, hetkeä ennen kuin annoin ylen.
Mommy sanoi, että anaalirauhasentulehdus on ihan pepusta. Sitähän se on. Nyt se on onneksi jo ohi.

t. Timmy