Showing posts with label leikki. Show all posts
Showing posts with label leikki. Show all posts

Monday, July 27, 2020

Sukulaisissa ja keppileikkiä

Jii oli viikon mommyn sukulaisten lehmätilalla ja viime viikolla me lähdettiin mommyn ja daddyn kanssa pitkälle automatkalle sinne maatilalle hakemaan Jii kotiin. Kyläiltiin vähän siellä sukulaisissa (missä ensivierailulla minä kävin isäntäpariskunnan makuuhuoneessa jättämässä oman haisevan tervehdykseni heidän sänkynsä viereen lattialle) ja oltiin pari yötä muutaman kilometrin päässä pienessä mökissä. Tai oikeammin kyllä nukuttiin aitassa, vaikka muuten oleiltiin mökissä.

Sää oli melko surkea - sateinen ja viileä - joten ei paljon oltu ulkona, ja talon alla oli tyhjää tilaa, joten minua ja Meggieä ei juuri vapaaksi siellä päästetty. Tai minä sain välillä juoksennella mommyn seurassa vapaana, mutta Meggie pidettiin kiinni aina. Sisälläkin se yritti metsästää hiiriä lattialankkujen läpi, joten mommy pelkäsi, että ulkona se pujahtaisi talon alle eikä sitä sieltä sitten pois kovin helposti saisikaan!

Minä vähäsen tylsistyin siellä mökissä pienessä tilassa, kun ei Meggie eikä Timmy kanssani leikkineet. Mommy oli vieläpä unohtanut ottaa minulle leluja mukaan, joten sain uuden lelun paikallisesta kaupasta. Siinä oli sellainen tennispallo naruhommeleiden päässä ja minä sen nakersin saman tien rikki niin että daddyn piti leikata pallo pois.

Nyt ollaan oltu taas jo muutama päivä kotona. Eilen ja tänään on ollut taas aurinkoista ja lämmintä, mikä tietenkin tarkoittaa, että ollaan oltu paljon pihalla. Mommy kytki minut pitkään liekaan pihan nurmialueella ja leikki kanssani kepinheittoa. En minä kyllä ihan ymmärrä, mikä vitsi siinä on, että kun minä nappaan kepin, yrittää mommy heti ottaa sen minulta ja minä joudun taas juoksemaan, jotta saisin jyystää sitä.

t. Ace


Daddy ei päästänyt Meggieä hiirijahtiin

Timmy yritti pysytellä poissa minun tieltäni








Mommy yrittää taas viedä multa keppiä!


Sunday, June 21, 2020

Lentävä koira

Vähän arvellen ja vähän mustasukkaisenakin olen tuon pikkuriiviön kasvamista seuraillut. Penska on yrittänyt haastaa ja hyppiä nenille ja toisinaan olen sille vähän ärähtänyt, toisinaan murissut mustasukkaisena (mutta sitä nuo ihmiset eivät ollenkaan hyväksy), toisinaan vain väistellyt ja jättänyt pennun huomiotta.

Eilen kävelyllä Ace alkoi taas haastaa minua. Mommy päästi irti hihnastani ja hyppelehdin sivuun Acen hätistellessä minua. Daddy päästi Acenkin irti ja hetken tanssimme siinä hyökkää-väistä -tanssia, kunnes päätin, että saamasi pitää sitten! Näytin Acelle, että nyt leikitään, kun kerran haluat, ja lähdin juoksemaan minkä jaloistani pääsin. Ja minähän pääsen kovaa! Meggie liittyi leikkiin ja juostiin kaikki kolme yhdessä ympäri tyhjää puistoa. Eihän se pentu meidän vauhdissa pysynyt, eikä se vielä pysty sellaisiin loikkiin kuin minä, mutta näytin sille, että näin me isot koirat mennään. Joku päivä juokset sitten meidän kanssa!

t. Timmy


Kukkapoika Ace



Ace tykkää kepakoista

Mommy nappasi still-kuvan komeasta loikastani
P.S. Juhannus oli tosi kuuma ja ihmiset olivat Acen kanssa pihalla koko viikonlopun. Me Meggien kanssa viihdytään paremmin sisällä viileämmässä kuin terassilla narussa. Ace tuo lellivauva saa olla vapaana (paitsi kun on pentuaitauksessa, jos me ollaan ulkona myös tai jos ei ihmiset ehdi sitä vahtia). Jii syötti Acelle toissapäivänä vesimelonia. Se tykkää kaikenlaisista hedelmistä, jotka Meggien ja minun mielestä on ihan pthyi.



Mommy nappasi noi Acen ja Meggien kainaloonsa, kun ne ei totelleet sitä
Daddy osti Acelle kupin, joka estää hotkimisen. Mommyn mielestä minäkin tarvisin sellaisen...


Tuesday, June 16, 2020

Landella

Kun auto pysähtyi mäen päälle, mommy tuli avaamaan takaluukun ja häkkini oven. Normaalin panta kaulaan ja menoksi -rutiinin sijasta mommy nostikin minut maahan ilman pantaa ja hihnaa ja huikkasi Aalle takapenkille, ettei Meggie ja Timmykään tarvitse valjaita. Aa kömpi autosta ulos Meggie ja Timmy perässään. Haistelin metsäistä ilmaa ihmeissäni, Meggien ja Timmyn läksiessä jolkottelemaan kohti pientä polkua, joka johti rinnettä alas mökille. Mommy ja Aa seurasivat isojen koirien perässä, mommyn huikkaillessa minua mukaan, mutta minä odotin, että daddykin tuli polulle ennen kuin kirmasin toisten perään.

Alas päästyämme isot koirat menivät iloisina tervehtimään vaarin vaimoa, mutta minua alkoi vähän ujostuttaa, joten mommy nosti minut syliin. Sylin turvista menin tervehtimään häntä - jo toista uutta perheenjäsentä yhden päivän aikana! Ensin minut oli esitelty Aalle, jonka noudimme äitinsä luota ennen kuin ajoimme mökille. Aa oli alkuun vähän arka kanssani, mutta äkkiäpä meistäkin tuli kaverit. Enkä minä vaaria tai vaimoaankaan pitkään ujostellut.

Vietimme mökillä pitkän päivän, eikä meitä kertaakaan laitettu hihnaan. Aivan ihana vapaus! Kirmailimme pitkin pihapiiriä, tutkimme ja nuuhkimme ja kaivoimme ja otimme päikkäreitä terassilla varjoisissa nurkissa. Ihmiset tekivät omia juttujaan, meidän pörrätessämme siinä jossain heidän lähistöllään. Siellä landella ei Timmykään minulle murissut, vaan jopa vähän uteliaammin minua haisteli. Kylläpä olikin ihana paikka ja ihana päivä, vaikka kerran vähän meninkin rinnettä alas mukkelis makkelis.

t. Ace

P.S. Edellisellä viikolla daddy laittoi minut vähän uimaan meidän porealtaassa (missä ei ollut poreita sillä hetkellä).


Leikkejä Meggien kanssa - minäpä osaan jo hypätä toimiston sohvalle!


Lauantaina F tuli käymään ja opetti minulle kepin noutamista

Daddyn selän päällä


Daddy laittoi minut uimaan

...joten kyllähän minä sitten uin!

Vapauden riemua landella!









Koko meidän lauma - tai siis sen karvaiset jäsenet



Sinne en Meggien perässä päässyt vaikka kovasti yritin!



Mommyn kanssa

Tuesday, June 9, 2020

Karateka ja yli-innokas haastaja

Mielenkiinnolla olen seurannut tuon Ace-penskan touhuja ja kasvamista, ja nyt se alkaa olla sen verran vauvavaiheen ohi, että päätin ajan olevan kypsä alkaa opettaa sille vähän leikin jaloja taitoja. Se vielä uskoo nopeuteen ja agressiiviseen hyökkäykseen, kun taas minä olen muutaman vuoden pitempään näitä leikkejä leikkinyt, eikä pikkupennun hyökkäysten torjuminen ole minulle temppu eikä mikään. Seisoskelin keskellä olohuonetta ja annoin Acen hyökkäillä, torjuin hyökkäykset ja komensin, jos se tuli liiaksi nenille hampaineen.

t. Meggie

Thursday, May 28, 2020

Ensimmäinen viikko takana

Olen kaksi kuukautta ja neljä päivää vanha ja ollut viikon täällä omassa kodissani! Olen iso poika jo! Toisinaan saan vähän juosta noiden toisten koirien kanssa niiden lenkillä. Pääsen jo kiipeämään terassiin portaat ylös. Yritän kovasti hypätä sänkyihin ja sohville, mutta ihan vielä se ei onnistu. Meggie ja Timmy aina katselevat minua sieltä ylhäisyyksistä. Vielä minä niille näytän ja hyppään sinne niiden kanssa!

Olen aika hyvin oppinut olemaan sisäsiisti, mutta kyllä niitä vahinkoja vielä sattuu. En minä aina muista leikin lomassa, että pitäisi pyytää päästä tarpeille, joten se vaan tapahtuu sisälle. Olen oppinut tyhjentämään Kong-leluni heti kun olen saanut juustot nuoltua siitä: nostan lelun kapeasta päästä ylösalaisin ja ravistan nappulat ulos!

Mommy sanoo, että olen ihan nimeni veroinen, agent of chaos. Olen melkoisen riehakas ja haluan kaiken huomion, niin että eilenkin, kun mommy oli kanssani terassilla pentuaitauksessa ja yritti jotain ihmeen Teams-palaveria siinä pitää, minä hypin mommyn syliin ja näppäimistölle ja mommy valitti, kun video meni päälle ja pois ja päälle ja pois, ja mikrofoninkin mykistin monta kertaa.

Timmy ei oikein vieläkään tykkää tulla lähelleni, eikä siitä että minä tulen lähelle, mutta välillä nuuhkitaan vähän toisiamme varovasti. Timmy komentaa minua, jos ryhdyn liian riehakkaaksi mommyn tai Meggien kanssa, ja jos ei Timmy niin sitten daddy. Olen kuulemma välillä vähän liian raju leikeissäni. Olen bullterrieri! Mitä te odotitte?!

Olen minä ollut jo autoajeluillakin. Daddy vei minut katselemaan erilaisia paikkoja ja ihmisiä ja ajeltiin autolla muutama lyhyt matka. En oikein tykännyt siitä auton kuljetushäkistä. Yksinäni siellä takana. Protestoin vähäsen, mutta huomasin, ettei se mitään auttanut.

Tänään minulla oli ensimmäinen punkki. En yhtään tykännyt, kun mommy yritti nypätä sen pois, vaan kiemurtelin niin, että kuulemma minulla on nyt punkin pää vielä ihossa. Mommy sanoo, että on niin monesti käynyt noiden muidenkin kanssa, ja että se sieltä itsekseen poistuu.

t. Ace



Mites tämä Timmy tänne väliin eksyi? No, antaa olla!