Rottajahdissa

Tänään satoi lunta jäisen maan päälle. Mommy liukasteli aamulenkillä moneen kertaa, vaikkei me edes vedetty sitä. Tuolla pihan alalaidalla on vielä vanhaa kovaa lunta iso kasa entisen kasvimaan päällä ja sieltä on monet kerrat koitettu kaivaa rottia. Siihen me pysähdyttiin taas kaivamaan sillä aikaa kun mommy postasi liukastelustaan facebookkiin. Ei me taaskaan rottia löydetty, vaikka yritys oli kyllä kova!

Me oltiin tuossa reilu viikko sitten taas kylässäkin, mommyn isän luona. Siellä on kaikenlaisia jänniä hajuja haisteltavaksi, mutta turvallisin paikka on mommyn viekussa.

t. Meggie & Timmy

Maman karvavauvat

Ei se tämä koiranelämä kovin vivahteikasta ole, lopultakaan. Ei ainakaan noin normaaliarjessa. Haukutaan ulkoa kuuluvia ääniä, lojutaan ja torkutaan, vähän välillä leikitään, käydään ulkona haistelemassa hajuja ja jättämässä omia (nyt on muuten huikean hieno haistelusää, kun on uutta lunta eikä kovin kylmä) ja syödään. Laiskanpulskeeta elämään, sanoisi Aleksis Kivi, sanoo mommy.

Vähän jotain jännitystä tähän meidänkin elämäämme on tulossa, kuulemma, kun keväämmällä muutetaan taas uuteen kotiin. Jo me sitä käytiin tuossa kerran haistelemassa ja katselemassakin, eikä se ihan tuntematon paikka meille ole ennestäänkään, sillä se oli mommyn ihanan isoäidin (sillä oli aina meille herkkuja!) koti. Siihen on kuitenkin vielä pari kuukautta aikaa, eikä vielä kotona näy mitään muuton merkkejä.

Pääsin mä kerran pelaamaan Moon kanssa korttiakin! t. Meggie

Maman vauva vaan. t. Timmy

t. Meggie & Timmy

Lokoisaa joulunaikaa

Meillä on ollut tosi lokoisa joulunaika mommyn ja daddyn kanssa, kun kumpikin on lomalla. Eilen käytiin kyläilemässä mommyn isän luona - kaikkia jänskiä hajuja ja joulukuusikin, jollaista meillä ei kotona ole! - mutta muutoin on vaan oleiltu kotipiirissä. Jouluna saatiin ossobucco-pihvit koiraan <3

Toivotellaan teille kaikille oikein hyvää Uutta Vuotta 2017!

t. Meggie & Timmy

Vilkkuvalot

Se on taas syksy ja illat pimenevät. Aika alkaa käyttää heijastimia iltaisin (ja varhain aamuisin, mutta sitä tapahtuu meillä niin kovin harvoin) ulkoillessa. Viime syksyltä onkin ne heijastinhuivit toki vielä tallessa, mutta nyt mommy laittoi niihin vielä killumaan punaiset vilkkuvalotkin. Ainakin me näytään. Noista ihmisistä taitaa mommy olla ainoa, joka on ottanut asiakseen käyttää heijastimia myös.

t. Timmy ja Meggie

Penturallia

Mommy osti meille syyskuun alussa kuukausipassin Daisypuistoon. Niinpä ollaan siellä käyty silloin sun tällöin juoksemassa, aina kun on ollut hyvä ilma ja mommy on ollut kotona meitä viemässä (se on ollut ihan liikaa työmatkoilla!) eikä kipeenä flunssassa.

Perjantai-iltaisin sinne on samaan aikaan meidän kanssa nyt jo pari kertaa pölähtänyt russelipentulauma. Tai siis ei niitä kai niin kamalan monta ole ollut, kolme tai jotain, mutta ihan hirveän aktiivisia ne on! Mommy sanoo, että vaikkei meistä muuten ikää huomaakaan, niin siitä miten hämillemme me mennään siitä pentujen mekastuksesta.

Vähän me koitettiin välillä mukana juosta ja välillä Timmy kävi niitä vähän komentamassa, kun eihän se nyt oikein reilua ole, jos kaksi kurmottaa kolmatta koko aika! Enimmäkseen me kuitenkin vaan ihmeteltiin sitä touhua.

t. Meggie