Jäin tänä aamuna kiinni itse teossa tassut ja suupielet punaisina, "red pawed", punaisen liidun pureskelusta. Aa oli jättänyt liiturasiansa lattialle ja huoneen oven auki! Totta kai menin maistelemaan! Ihan niinkuin kaikkea muutakin mitä löydän lattialta: kiviä, sukkia, hiuslenksuja... Mommy on käskenyt etenkin Aata ja Jiitä pitämään huoneensa oven suljettuna (he ovat vähän sotkuisia...), mutta aina välillä ovi on auki, ja minä hyökkään etsimään mutusteltavaa!
Mommy on sairaslomalla, eikä saa vielä edes viedä minua ulos lenkille. Mommy joutuu lojumaan päivät enimmäkseen sisällä (vaikka viime päivinä ne on daddyn kanssa kyllä joka päivä joutuneet vähän lähtemään liikkeelle jotain hoitamaan, ja minä olen jäänyt yksin kotiin itkemään), koittaen keksiä jotain tekemistä, joka ei rasita liikaa. Viimeisimmäksi se keksi tarttua puukyniin ja alkaa piirtää. Mommy ei ole kuulemma koskaan ollut oikein hyvä piirtämään, vaikka onkin aina siitä puuhasta tykännyt. Nyt se yritti piirtää minut, eri kulmista, ja, no, hmm. Taidan diplomaattisesti pitää kuononi kiinni. Katsokaa nyt itse tuota:
Ihanaa! Tytöt tulivat taas perjantaina! Minun tylsyyteni loppui ;) Tytöt jaksavat leikkiä kanssani, etenkin Jii ja Aa. Tänäkin aamuna Jii leikki minun kanssani pehmopallolla pitkät pätkät.
Lisäksi, pakkanen ulkona on laskenut, joten olen päässyt taas vähän pitemmille lenkeille. Siellä on niin paljon kaikkia hajuja joita seurata, etten tiedä miten päin olisin ja minne menisin!
Täällä on niiin tylsäää! Ulkona ei voi kävellä lyhyttä hetkeä pitempään kerrallaan, mommy ei pysty leikkimään kanssani, daddykään ei ole yhtä riehakasta seuraa kuin tytöt, jotka eivät ole nyt täällä (tosin tulevat tänään taas, jeee!). Minä en osaa relata, ja pidän vaan vahtia ja haukun kaikkia ääniä ulkoa ihan vain varuiksi ja omaksi ilokseni. Välillä leikin vähän sellaisella pehmopallolla, jonka eilen löysin eteisestä. Ja sitten taas vaan loikoillaan sängyillä ja sohvilla.
