Iloista Uutta Vuotta 2015!

Niin se vaihtui vuosi. Me täällä vaan torkuttiin vuoden vaihtuessa, kun mommy ja daddykin kert nukahtivat saunan jälkeen, eikä oltu moksiskaan ulkoa kuuluneesta paukkeesta. Tai no, Meggie taisi pari kertaa haukahtaa jollekin, ehkä naapurille, joka oli pihalla, mutta muuten meidän vuodenvaihde oli leppoisa, eikä ollenkaan oltu hermostuneita raketeista.

Eilen aamukävelyllä meitä vastaan sen sijaan tuli koira, joka oli kuulemma tosi pelokas. Se pelkää nimenomaan muita koiria, ja alkaa siksi todella aggressiiviseksi jos toinen koira tulee ollenkaan liian lähelle. Ei siinä mitään, mutta minua vähän hämmensi koiran isännän käytös, sillä ensin se pysähtyi, katsoi meitä ja antoi koiran vähän lähestyä minua, ja kun mommy vastasi ottamalla pari askelta kohti myös, alkoikin koira huutaa hampaat irvessä ja isäntä selittää koiran pelosta. Miksi se sitten pysähtyi ja näytti siltä kuin olisi aikeissa tervehtiä? Sitten se isäntä hivuttautui koiran kanssa kauemmas ja höpisi koiralle jatkuvasti, että päästiin ohi. Minusta se isäntä näytti vähintään yhtä pelokkaalta kuin koira - ei varmasti käytöksellään ainakaan vähentänyt koiran pelkoa!

Mekin ollaan Meggien kanssa molemmat arkoja koiria, oltu erityisen arkoja, kun tultiin tänne uuteen maahan ja uuteen kotiin. Meidän kummankin pelot on koko ajan vähentyneet. Meidän viesti arkojen koirien isännille ja emännille on, että älkää te pelätkö! Näyttäkää koiralle, että kaikki on hyvin ja homma on teillä hallussa. Jos koira pelkää muita koiria, älkää nyt ihmeessä pysähtykö kyräilemään ja ihmettelemään, vaan ottakaa koiraa hihnasta ja kävelkää reilusti ohi vaan! Sillä viestitte sekä omalle koiralle että vastaantulijalle, ettei tässä ole mitään kohtaamista tapahtumassakaan, kunhan tässä kävellään. Sosiaalistaminen tehdään siinä tapauksessa erikseen. Netistä löytyy ohjeita tilanteiden hallintaan ja aran koiran käsittelyyn - niitä se mommykin luki kun Meggie tuli.

Iloista Uutta Vuotta kaikille karvaisille ja karvattomille lukijoille!

t. Timmy