Suihkunraikkaana

Muistanette, etten ollenkaan pidä suihkusta? No, viikottain sinne joudun silti. Tänään oli taas suihkupäivä, ja vaikka nyt jo hirvistelen sitä ihan pikkuisen vähemmän (heilutin välillä jopa häntääni odotellessani mommya ja daddya suihkusta), on suihkun paras hetki se, kun ensin pääsen lämpöisen pyyhkeen sisällä syliin, ja sitten ravistelemaan ja riehumaan takkahuoneen pehmoiselle matolle!

Lehtien metsästystä

Viime päivinä on ollut tuulista ja satunnaisesti jopa kuivaa auringon tultua toisinaan ulos pilviverhostaan. Eilen käveltiin mommyn kanssa pitkähkö lenkki tuulen tuivertaessa ja pyöritellessä viime syksyn kuivia lehtiä ympäriinsä. Minä hyppelin ja pompi ja sinkoilin lehtiä metsästäen, kuin ne olisivat hiiriä tai jotain.

Lenkin jälkeen mommy linnoittautui TV-huoneeseen katsomaan Ylpeys ja ennakkoluulo -maratonia, ja minä torkuin mommyn jaloissa sohvalla. Sarjassa esiintyi muutama koira muutamaan otteeseen, mutta ei se minua juuri jaksanut kiinnostaa, joten nukuin vaan nokosiani.

 

Pupun kimpussa

Se minun pupuni ei kyllä meinaa kuolla millään. Tänäänkin riuhdoin ja ravistin sitä minkä jaksoin, mutta aina vaan se on yhtenä kappaleena. Mommy koitti ottaa minusta vähän videoa, mutta minulla on vähän esiintymiskammoa, joten kun kännykkä suuntautui minuun, jäin vain tuijottamaan sitä, kesken kaiken riehumiseni. Jatkoin kyllä sitten mommyn pyynnöstä, mutta ei tuo video (joka jostain syystä tuli pystysuuntaisenakin) ihan tee oikeutta sille hartaudelle, jolla pupun kimpussa vietin varmaan ainakin vartin.

Videon ottamisen jälkeen siirryin pupun silmän kimppuun. Siitä irtosi huovan ja muovin palasia, joten mommy leikkeli ne siitä irti etten minä nielisi paloja. Mutta itse silmä on kyllä aika tiukassa, eikä irtoa millään!

Oma pupu!

Jii tuli koulun jälkeen käymään meillä-kotona ennen tanssituntiaan. Seurasin häntä alas tv-huoneeseen, ja sillä välin kun Jii etsi jotain dvd:tä, jonka halusi ottaa sieltä mukaansa, minä menin tutkimaan piilopaikkaa portaiden alla. Löysin sieltä pehmopupun, jota en ollutkaan aiemmin huomannut! Se on mommyn pupu alunperin, mutta minä sain sen nyt omakseni! Painin pupun kanssa ja koitin tappaa sitä, mutta se nyt tietenkin on jo kuollut. Hauskaa leikkiä sillä silti.

Olen muuten päässyt vähän jyvälle jo tosta leffojen katselusta. Eilen mommy meni tv-huoneeseen edeltä etsimään illan leffaa (jota ei löytynytkään dvd-kokoelmasta, mutta sentään Netfilxistä), minä perässään. Mommyn selatessa Netflixiä istuin paikalleni sohvalle peiton päälle odottamaan, että leffa alkaa. Olin vähän ihmeissäni, kun saman tien sitten mentiinkin takaisin ylös vielä.

Kun sitten palattiin alas, ja mommy ja daddy aloittivat elokuvan, makoilin omalla paikallani katsoen elokuvaa silmä kovana. Siinä leffassa vaan ei ollut yhtään koiraa, joten lopulta mielenkiintoni loppui ja otin torkut. Ja vähän vielä myöhemmin aloin jo tylsistyäkin. Osaan muuten istua sohvannurkassakin kuin ihmiset ikään. Mommy otti eilen minusta kuvankin oikein.

Ulkona on tänään kalsaa. Märkää ja kylmää. Maassa on supermärkää lunta, johon tassunjäljet jäävät hauskasti. Ulkoillessa nuuhkin kaikki jäljet tarkkaan, niin tarkkaan, että lopulta mommy jo meinasi hermostua, kun minä vaan nuuhkin enkä liikkunut mihinkään. Kuljettiin pitkästä aikaa tuolta metsän läpi. Se on osittain vähän jäässä, mutta enimmäkseen vain märkä. Niinkuin kaikki muukin tuolla ulkona.

 

Play date

Tänään on ollut kyllä tapahtumarikas päivä. Aamupäivällä ei sen kummempaa kuin että käytiin mommyn ja daddyn kanssa ulkona, minkä jälkeen loikoilin päivätorkuilla auringossa, joka paistoi mukavasti ikkunasta olkkarin matolle. Mutta sitten iltapäivällä! Kahden maissa meille tuli kylään kotihoitoemäntäni, se jonka luona vietin ekat pari Suomen-viikkoani ennen omaan kotiin pääsyäni, ja tämän Copsu-koira, kaverini <3

Telmittiin vähän aikaa meillä kotono ihmisten juodessa espressojaan, ja lähdettiin sitten vähän ulkoilemaan. Käveltiin tuonne meidän koirapuistoon yhdessä, ja siellä sitten ensin vähän ihmeteltiin, Copsun emännän koittaessa juoksuttaa meitä pitkin koirapuistoa, mutta me ei oikein jaksettu innostua. Tai Copsu ei, vaikka vähän koitin houkutella sitä leikkiin. Sitten sinne tuli sellainen poika-Russeli, joka sai meidät molemmat intoutumaan, ja juostiin ja telmittiin pitkin puistoa.

Kotona sitten mokomat ihmiseni saivat taas päähänsä, että minulla muka oli suihkuaika. Sinne jouduin, pesivät minut yltä ja päältä, minkä jälkeen nyhjäsin pitkin mattoja ja riehuin koittaen saada turkkini taas kuivaksi. Ja sitten maistuivatkin taas torkut.