Monday, December 30, 2013

Tähtitaivaan alla

Tänään on tähtikirkas taivas. Mommy vei minua iltakävelylle, kun kävin rauhattomaksi telkkarihuoneessa, missä koko perhe oli katsomassa elokuvaa. Olin jäystänyt possun sääriluuta koko leffan ajan, enkä osannut päättää kumpi oli suurempi hätä: pissa vai jano. Valitsin ulko-oven, ja lähdettiin ulos.

Janokin oli silti kova, joten kun bongasin puistikosta pienen puron, laskeuduin juomaan siitä vähän vettä.

Viimeksi kun käveltiin kirkkaan tähtitaivaan alla, mommy näki tähdenlennon. Tänä yönä ainoa, mikä tähtien seassa liikkui, oli lentokone. Mommy katseli tähtiä ja alkoi laulaa Petri Laaksosen Täällä Pohjantähden alla -laulua, muttei muistanut sanoja kuin osin ensimmäistä säkeistöä. Laulu muuttui hyräilyksi, jota jatkuikin sitten koko meidän ei-niin-pitkän lenkin ajan.

 

Sunday, December 29, 2013

Kettu!

Eilen daddy vei minut kävelylle talon takana olevaan metsikköön, missä ei ole katuvaloja, joten kuljeskellaan siellä vain valoisan aikaan (paitsi kerran Moon kanssa käveltiin siitä läpi illalla pimeässä, kännykkä taskulamppuna). Eilen siellä metsässä istui kettu! Siis puput on one thing, mutta kettu! Kettu on ihan eri juttu! Menin ihan sekaisin, kun olisin halunnut jahdata sitä!

Mutta kettu meni menojaan ja minä palasin jälleen tyhjin tassuin kotiin, ihan kiltisti.

Tänään mommy vei minut samaan metsään päivälenkillä. Ei näkynyt kettua, pari leikkivää lasta kylläkin. Haistelin kuitenkin vimmatusti ympäriinsä, vieden mommya ympäri metsää pieniä polkuja pitkin, kunnes mommy päätti, että kettujahti saa riittää ja palattiin kotiin.

 

 

Mommyn kanssa metsässä

 

Saturday, December 28, 2013

Kävelyllä Jiin kanssa

Moo ja Jii tulivat eilen. Aa meni mummilaan ja tulee kuulemma vasta maanantaina. Niinpä nukuin viime yön Jiin kanssa (Aalla ja Jiillä on yhteinen huone, ja jos molemmat ovat siellä, en oikein osaa rauhoittua ollenkaan nukkumaan), ja varmaan ensi yönkin. Eilen ulkoilin ensin Moon kanssa, mutta sen jälkeen olenkin käynyt lenkeillä Jiin kanssa. Moo hoitelee tänään hevosia minun sijaan.

Olen ollut tänään täällä kodissani neljä viikkoa. Tästä on tullut ihan minun koti, jossa vuoroin lojun milloin missäkin torkkumassa (Jii olisi kaivannut tänäänkin minusta leikkikaveria, mutta minua vaan torkutti kovasti) ja vuoroin ravaan ihan viimeistä päivää leikkien ihmisteni kanssa.

 

Friday, December 27, 2013

Telmintää

Eilen, kun mommy lähti kanssani pitemmälle päivälenkille, heti ensimmäisellä nurkalla tuli vastaan mäyris-kaverini. Telmittiin siinä kadunkulmaöla vähäsen, kunnes siihen osui pari narttukoiraa lisää, ja meidän kummankin huomio kiinnittyi näihin tulijoihin.

Jatkettiin mommyn kanssa matkaa, kaivelin jälleen vähän yhtä tiettyä koloa ojanreunalla, jossa varmaan asuu rottia tai hiiriä tai jotain sellaisia! Olen jo monesti yrittänyt kaivaa koloa isommaksi, että mahtuisin siitä itsekin sisään, mutta aina minulle sanotaan, että kaivaminen riittää nyt, jatketaan matkaa.

Tuolla lenkillä tavattiin vielä muutama muukin koira, mm. yksi mukava dalmis, ja nuo narttukoiratkin uudestaan, sen jälkeen kun oltiin mommyn kanssa ensin vähän juostu. Vähän, koska minä nyt juoksisin vaikka kuinka, mutta mommy ei jaksa niin kamalan kauan.

Lenkin jälkeen meille tulikin taas vähän vieraita: mommyn eno vaimoineen. En minä enää ole vieraista moksiskaan. Sanoin ihan nätisti moi (sen jälkeen kun vähäsen oli pitänyt haukkuakin), ja aloin nakertaa puruluutani. Vieraiden lähdettyä sitten pursusinkin energiaa ja yritin kovasti saada mommya ja daddya leikkimään kanssani. Vähäsen jaksoivatkik kanssani meuhkata ja menin ympäri olkkaria kuin väkkärä. Ja sitten lähdettiinkin mommy. kanssa iltalenkille.

Tuolla iltalenkillä törmättiin taas mäyriskaveriini. Telmittiin ja peuhattiin niin että mommy välillä kiertyi meidän hihnoihin yhdessä katutolpan kanssa. Olisi niin kiva päästä meuhkaamaan mäyriksen kanssa vaikka koirapuistoon, ihan vapaana kaikista kahlitsevista hihnoista! Mutta mommy sanoo, ettei tuo meidän lähellä oleva puisto ole ollenkaan kiva tähän vuodenaikaan. Se on mutainen ja pimeä. Höh.

Illalla maittoikin sitten uni kaiken päivän touhun jälkeen, ja käperryin mommyn kainaloon (kunnes daddy siirsi minut jalkopäähän) nukkumaan.

 

Wednesday, December 25, 2013

Ensimmäistä kotijoulua

Elämäni ensimmäinen joulu Suomessa, loppuelämäni kodissa. Olen ollut täällä kolme ja puoli viikkoa, ja kotiutunut erinomaisesti. Vielä välillä hermostun, jos rutiineissa on kovasti poikkeamia. Ja kun mommy on lomalla ja ovat daddyn kanssa - ja eilen tytötkin - valvoneet pari tuntia normaalia myöhempään, olen ollut aina iltaisin vähän ihmeissäni, kun eivät nuo ihmiseni meinaakaan millään mennä nukkumaan!

Jouluaattoaamun pusu mommylle aamulenkillä

Eilen täällä oli mommyn siskon perhe joulua viettämässä. Heillä on sellainen pikkuinen, puolitoistavuotias tyttönen, joka tuli hirmuisen nätisti aina välillä minua etsimään, sanoen: "Hauva, hauva. Hau. Hau." Enkä minä ollut moksiskaan! En isommista vieraista, enkä tuosta pienestä vieraasta! Kuljeskelin kaikessa rauhassa kotonani, vieraidenkin seassa, ja nakersin keittiön lattialla possunkorvaa, jonka daddy antoi minulle sillä välin kun ihmiset söivät jouluateriaansa.

Minä en jouluateriasta saanut eilen vielä mitään, mutta tänään aamupalalla mommy sekoitti ruokaani kinkkua (söin sitä hyvällä halulla!) ja myöhemmin sain palan lohta herkkupalaksi. Daddy lupasi minulle vähän kalkkunaakin jossain vaiheessa, ehkäpä päivällisellä sitten?

Nokosilla sohvalla tyttöjen välissä

Lahjapaketit eivät kiinnostaneet minua ollenkaan. Tytöillä oli kaikilla monta pakettia ja paperit lojuivat pitkin lattiaa, mutten edes niillä käynyt leikkimään. Yhden lahjan sain itsekin, mommylta ja daddyltä, mutten ymmärtänyt yhtään moisen paperien repimisen päälle. Mommy avasi paketin kanssani, tai oikeastaan puolestani, ja sieltä tuli pieni punainen amerikkalainen jalkapallo, joka vikisee ihan vähän jos sitä puristaa. Eilen nuuhkaisin sitä pari kertaa ja annoin olla, mutta tänään olen satunnaisesti välillä jopa vähän innostunut leikkimään sillä.

 

 

Tuesday, December 24, 2013

Riemukasta joulua!

Ihanaa, riemukasta, rentouttavaa, riehakasta joulua kaikille!

toivottaa Meggie ja perhe

 

Monday, December 23, 2013

Vaatteita ja tarvikkeita

Mommy tilasi minulle joskus ainakin pari viikkoa sitten kynsileikkurit, harjan, oman villurin ja oman sadetakin lemmikkistoresta. Lupasivat muutaman päivän toimituksen, mutta taisi olla kiirettä näin joulun alla, sillä paketti tuli vasta tänään.

Muata villuri on hieno, ja juuri oikean kokoinen. Kynsileikkurit ja harja toimivat kuten pitääkin. Mutta sadetakki oli minulle liian iso. Muutaman sentin ylimääräinen pituus ei olisi niin haitannut, mutta takki oli hirveän leveä!

En siis vieläkään pääse yhdityksen lainahöyhenistä, sillä takki pitää vaihtaa numeroa pienempään. Toivottavasti se on sopivan kokoinen, kunhan joskus maailmassa saan sen! Taitaa mennä ensi vuoteen, sanoi mommy, kun on nämä joulut ja kaikki tässä ovella.

Kynsileikkureita mokomat sitten kokeilivat heti tänään, oli mukamas liian pitkät kynnet (tytöllähän kuuluu olla!) ja muuten meni ihan hyvin, mutta toisen takatassun yksi kynsi tuli liian lyhyeksi, kun heilautin koipea juuri kun daddy leikkasi. Siitä vuoti vähän verta, mutten minä silti edes inahtanut. Ja ulkona vähän myöhemmin ihan reippaana jolkottelin ympäriinsä tarkistamassa pee-mailiani ja jättämässä vastauksia.

 

Sauna

Kotihoitopaikassani, ennen tänne tuloani, saunoin välillä lasten kanssa. Suihkusta en pitänyt sielläkään. Mutta täällä, jostain syystä, saunakin pelottaa, ja suihku se vasta kamala onkin!

Eilen mommy ja daddy lämmittivät saunan ensimmäistä kertaa sitten tähän kotiin tultuani. Eivät hekään, vaikka saunasta pitävät, ole mitään himosaunojia. Käyvät saunassa toisinaan, mutteivät edes viikottain normaalistikaan. Eivätkä viihdy siellä kovin pitkään. Pari löyly, maksimissaan.

Eilen, siis, lämmittivät saunan. Ja ottivat minut mukaan saunaan/suihkuhuoneeseen. Pääsen kulkemaan niiden väliä saunan oven alta, sillä saan ruumiini aivan litteäksi ja pääsen läpi vaikka mistä koloista! Käväisin pari kertaa saunassa, ylälauteellakin, mutten viihtynyt siinä pitkään, vaan loikin alas sinne missä ei ollut niin kuuma.

Sauna ei yksistään ehkä olisi ollut niin kamala, mutta nuo mommy ja daddy sanoivat myös, että minä tarvitsin suihkunkin. Onhan tuolla ulkona kuraista, ja tassuni pitää aina kuivata ukoilun jälkeen, ja silti jää vähän rapaa turkkiin, mutta en minä nyt olisi oikeasti kaivannut suihkua ollenkaan!

Mommy otti minut syliinsä ja vei vesisuihkun alle. En minä tärissyt enkä vapissutkaan, enkä edes rimpuillut, en vaikka daddy levitti minuun shampoota ja sitten sitä huuhdeltiin pois. Mutta kun mommy viimein laski minut takaisin lattialle, peräännyin nurkkaan ja seisoin siellä pelko silmissäni.

Sitten minut käärittiin taas siihen isoon harmaaseen pyyhkeeseen, ja mommy kuivaili minua, kunnes halusin pois ja ravistelemaan itseni. Ravistelinkin, monta kertaa, nenästä hännänpäähän saakka. Pyöritin päätäni ja selkääni matossa ja yritin kuivata itseäni lisää. Hyörin selälläni matolla kunnes tunsin itseni tarpeeksi kuivaksi, ja sitten vain ravasin ympäri villisti. Ja tein yhdet hermostuspisutkin lattialle.

En todellakaan tykkää olla märkä, ja suihku todellakin on minusta kammottava! Mutta niin nuo ihmiseni puhuvat, että minunkin pitää aina välillä suihkussa käydä. En tiedä totunko siihen ikinä... Vaikka turkkini kieltämättä on nyt hieno ja silkkinen ja hohtava!

Naptime with daddy

 

Sunday, December 22, 2013

Lisää sadetta

Taas sataa. Koko päivän on satanut. Silti mommy ja daddy vuorotellen vievät minua ulos. On epäreilua, ettei koirille ole vessoja sisällä! Olen oppinut jo aika hyvin olemaan pissaamatta sisälle ja ilmoittamaan kun tarvitsee päästä ulos.

Vain silloin kun olen yksin, tulee hermostuspissa. En vieläkään ihan osaa luottaa siihen, että ihmiseni todella tulevat takaisin, ja olenkin loputtoman onnellinen aina kun he sitten tulevatkin!

Koska sataa, ei olla tehty kovin pitkiä lenkkejä eilen eikä tänään. Mommy päivällä vähän juoksentelikin kanssani, jotta saisin lyhyestä lenkistä mahdollisimman paljon irti. Ja oltiin taas aivan märkiä kotiin palatessamme.

Ollaan siis enimmäkseen köllitty kotona. Otin daddyn kanssa päikkäritkin. Ja sitten olen jäystänyt poronjalkaa, jonka viime viikolla sain ja istunut mommyn pyynnöstä, jolloin sain herkkupalan. Ne lelut, ei ne jaksa vieläkään kiinnostaa.

 

Saturday, December 21, 2013

Sateinen päivä

Tytöt lähtivät taas eilen. Olin heidän lähtönsä jälkeen vähän onneton, vähän hukassa. Kuljin Moon ovelle, ei mitään. Siirryin Aan ja Jiin ovelle, ei mitään. Istahdin olohuoneen nurkalle ja katsoin ensin toista ovea, sitten toista. Lopulta painuin makuulle. Mommy sanoi, että tytöt tulevat taas jouluksi, ja sitten taas perjantaina seuraavaksi viikoksi. Mutta minulla on heitä ikävä.

Mommy toi minulle eilen siankorvia ja lelun. Siankorva on herkkua, mutta se lelu haisee kummalliselle kumiselle. Haistoin sitä kerran ja annoin olla. Mommy ja daddy on muutaman kerran koittaneet saada minut innostumaan sillä leikkimisestä, mutta en jaksa kiinnostua. Pää kallellani katselen heitä, ihan hassuja ihmisiä!

Tänään sataa. Mommy äsken meinasi, että lähtisi kanssani pitemmälle lenkille, mutta oltiin molemmat ihan likomärkiä jo ensimmäisen kadunkulman kohdalla, joten kun olin tehnyt pisuni, ei mommy kovin pitkälle enää vaivautunut kävelemään, ennen kuin jo pysähtyi ja kysyi: "Mennäänkö kotiin?" Minua ei tarvinnut kahdesti käskeä! Käänsin kuononi kotia kohti, ja katsoin mommyä kysyvästi, "no, mennäänkö sitten vai ei?" Ja niin palattiin kotiin, märkinä.

 

Thursday, December 19, 2013

Leluja ja koirakavereita

Tuossa kulman takana asustelee sellainen pitkäkarvainen musta luppakorvainen mäyris. Ensi alkuun arastelin sitä aina kun tavattiin, mutta sitten kerran uskaltauduinkin nuuhkimaan, ja sehän olikin mukava koira! Sillä on aidattu piha, toisin kuin meillä, joten se saa toisinaan juoksennella pihallaan ihan vapaana. Sen emäntä sanoi, että kunhan vähän tutustutaan, minä voisin mennä vierailulle ja telmimään sinne pihalle myös!

Mommy ja daddy sanovat, että olen kovasti rohkaistunut muiden koirien ja ihmistenkin kanssa. Kyllä minusta onkin mukavaa tervehtiä ihan kaikkia, vaikka sitten monesti peräännynkin. Olen aina vähän pettynyt kun joku kulkee ohi ihan vallan moikkaamatta, etenkin jos on lapsia tai toisia koiria.

Kotosalla en oikein ole vieläkään innostunut mistään leluista joita minulle on tarjottu. Luut ja possunkorvat sun muut kelpaavat kyllä, mutta tennispalloista ja köysistä ja sen sellaisista viis veisaan. Golf-pallo olisi ollut hauska, mutta daddy pelkäsi minun saavan sen rikki hampaillani.

Ja tänään löysin pesuhuoneesta pesupuhvin, jonka kanssa ihan onnessani jolkotin yläkertaan. Mutta mommy ottikin sen minulta pois (otettuaan ensin muutaman valokuvan). Se kuulemma ei ollut sopiva lelu, sillä mommy pelkäsi että siitä irtoaa muovikuituja joihin voisin tukehtua.

Mommy lupasi etsiä minulle huomenna kaupasta jotain mukavia leluja - mutta saattaapa olla, etten ollenkaan kiinnostu niistä, kun ne kert ovat varta vasten minulle ostettuja. Mommy sanoo, että olen kuin pieni lapsi: minua kiinnostaa vain se minkä löydän itse, ei se mitä minulle tarjotaan.

Sisäsiisteydestä vielä. Yritän kovasti olla tekemättä tarpeitani sisälle, mutta välillä vaan unohdan. Iltasella tänään, ensimmäisen kerran sitten toissapäivän, meinasin pissata sisälle, mutta daddypä huomasi, ja vei ulos. Olin vähän nolona. Kyllähän minä tiedän. Tänäkin aamuna seisoin eteisessä odottamassa että Moo saa vaatteet päälleen, vaikka pidättäminen alkoi olla tuskaista. Mommy huomasi sen, ja vei minut pihalle aamutakissaan pisulle, ja sitten Moo tuli ja vei minut aamulenkille.

 

Tuesday, December 17, 2013

Mommyn kanssa

Mommy istui tänään kotitoimistossa Lync-palaverissa, kun daddy ja Jii lähtivät kauppaan, jättäen minut kaksin mommyn kanssa toimistolle. Hyppäsin mommyn syliin ja nukahdin päivätorkuille, mommyn silitellessä turkkiani. Palaverin jälkeen mommy pohti, miten minut kieputtaisi ja mihin minut laittaisi, että voi jatkaa töitä.

Juuri silloin tulivat Aa ja Moo kotiin, ja menin alakertaan heidän kanssaan leikkimään.

Myöhemmin iltapäivällä tytöt ryhtyivät siivoushommiin ja mommy lähti kanssani ulos. Käveltiin sellaiselle pitkälle hiekkatielle, jolla viimeksi mommy lähti kanssani juoksemaan ja juoksi kunnes ei enää jaksanut. Tällä kertaa mommy ei ollenkaan näyttänyt juoksevaiselta, joten katsoin häneen kysyvästi, otin pari laukka-askelta malliksi ja katsoin uudelleen pää kallellaan.

Mommya alkoi naurattaa, ja vaikkei hän ollenkaan ollut ajatellut juosta tällä kertaa, lähti hän kuitenkin ravaamaan. Ja juoksi niin kovaa kuin pystyi kunnes ei jaksanut enää - mikä ei ollut kamalan paljon. Mommy on niin rapakunnossa tai jotain. Mutta juostiin vähän, ja sen jälkeen taas käveltiin normaalitahtia, kotia kohti.

Minun kotia <3

 

Sunday, December 15, 2013

Pupuja, oravia, uroskoiria...

On tuolla ulkona vaan aina niin jännää! Välillä eteen hyppää orava, välillä pupu, välillä edessä on lintuparvi. Eilen oli kirkas pikkupakkaspäivä ja tuntui että kaikki kylän eläimet olivat liikkeellä. Aamulla melkein sain oravan kiinni, mutta se karkasi puuhun (ja olisin varmaan seurannut, jos en olisi ollut hihnassa), sitten jahtasin lintuja, ja myöhemmin vielä pupu ilmestyi pusikosta suoraan nenäni eteen.

Eilen vietin melkein koko päivän Jiin kanssa. Moo ja Aa olivat teillään, tytöistä vain Jii kotona. Iltapäivästä mommy ja daddykin lähtivät asioille, jolloin Jii lähti kanssani ulos peuhaamaan. Haettiin mukaan Jiin kaveri, ja mentiin juoksentelemaan koulun kentälle. Jii sanoi, että minulle pitäisi tuollaisia riehuntahetkiä varten saafa flexi. Mommy ja daddy eivät ole vielä päättäneet onko se hyvä idea vai ei.

Kotona peuhasin Jiin kanssa keittiön pehmoisella matolla. Ensin Jii antoi minulle herkkupaloja aina kun nousin kahdelle jalalle - olen siinä aika taitava ja välillä tanssin jonkun kanssa ihan ilman herkkupalojakin! - ja kun herkut oli loppu, heittäydyin selälleni lattialle ja "painittiin" vähäsen.


Eilen tein ulkona tuttavuutta myös uros-Russelin kanssa. Poikaparka meni aivan sekaisin haistaessaan minut! Pyöri ja haiseli ja yritti kuopia maata kaikilla neljällä jalalla yhtaikaa! Minä otin sen kaiken kuin lady ikään, vastasin haisteluun arvokkaasti, olihan poika komea ja hyvänhajuinen! mutten lähtenyt mukaan riehuntaan.

Minä alan olla jo aika hyvin kotiutunut tähän uuteen kotiini ja perheeseeni. Luottamukseni ja turvallisuudentunteeni lisääntyy päivä päivältä. Olen tänään ollut täällä kaksi viikkoa ja päivän. Minulla on vielä vähän ongelmia sisäsiisteyden kanssa, mutta eilinen esimerkiksi meni taas ihan vahingoitta. Minulla on täällä lämmin ja hyvä olla, ja saan nukkua aina jonkun vieressä, lämpimässä turvallisessa sängyssä. Viime yön nukuin Jiin kanssa.

Tänään kävin taas pienellä autoajelulla kun mommy heitti minut ja daddyn kaupalle. Odottelin mommyn kanssa autossa sillä välin kun daddy kävi sisällä, ja otin vähän tuntumaa rattiin. Jonain päivänä ajan vielä itsekin! Vaikka mommy kyllä sanoo, ettei koirat saa tässä maassa ajaa autoa. Aika epäreilua.

Friday, December 13, 2013

Tytöt tulivat!

Moo ja Jii kävivät kumpikin viikolla pari kertaa (meillä) kotona iskäviikollaan, ja aina välillä haistoin Moon ja Jiin jäljetkin ulkona, ja olisin halunnut mennä heidän koululleen, etsimään tyttöjä, mutta tänään he ja Aa tulivat tänne taas, seuraavaksi viikoksi.

Menin ihan sekaisin kaikesta innostuksesta ja riemusta! Ravasin ympäriinsä ja hypin ja pompin ja koitin pysyä nahoissani. Lopulta se kaikki oli vähän liikaa, ja kuljeskelin häntä koipien välissä mommyn luo keittiöön. Iltaa myöten tasoituin vähän, mutta kyllä on ihanaa kun tytöt on täällä taas! Oli niin ikävä!

Viime yönä täällä riehui myrsky. Nukuttiin kaikki vähän levottomasti, ja kun aamulla ja aamupäivällä käytiin daddyn kanssa ulkona, tuuli paiskoi lehtiä ympäriinsä ja hihnani liehui tuulessa. Iltapäivällä töiden jälkeen mommy lähti kävelylle viimeinkin tyyntyneeseen säähän. Kaikkialla oli risuja ja yksi puu oli katkennut ja kaatunut metsätielle.

 

Wednesday, December 11, 2013

Jännittävä päivä

Tänään olikin aika jännä päivä, kun tehtiin ja tapahtui vaikka sun mitä! Aamu alkoi kävelyllä mommyn kanssa. Mentiin siihen samaan puistikkoon, missä eilen olin vainunnut sen jäniksen. Tänä aamuna siellä oli puoli tusinaa mustaa lintua! Olin mennä aivan sekaisin, kun haistelin ja pyrähtelin ja anelin jälleen metsästyslupaa, jota ei herunut. Hihnan päässä palasin (ihan nätisti) kotiin, tyhjin tassuin.

Daddyn sylissä nukuttujen aamutorkkujen jälkeen aloin vähän kyllästyä loikoiluun ja oman puruluuni metsästykseen, joten daddy haki pitkän köyden, jota jahtasin aivan into piukeena! Jahtasin, nappasin kiinni, kiskoin ja ravistelin. Mutta köysi se vaan ei kuollut, joten lopulta kyllästyin siihenkin ja palasin luuni ääreen.

Mommyn lopetettua työnsä, me lähdettiin kaikki kolme autolla liikkeelle. Se autopuuha on minusta aika jännää, vähän pelottavaakin. Toisaalta on hauska katsella ikkunasta ohi vilistäviä maisemia, toisaalta ei voi oikein koskaan tietää, minne se autoajelu päättyy. Minulla ei ole kovinkaan paljon kokemuksia siitä, ja useimmiten se on tarkoittanut jotain muutosta elämääni.

Tällä kertaa se kuitenkin tarkoitti vain sitä, että mentiin kyläilemään mommyn isoäidin luo. Ihan vaan vähäksi aikaa, ja sitten palattiin kotiin. Siellä isoäidillä oli paljon jänniä hajuja, ja minulle herkullinen joululahja, jonka sain avata jo saman tien! Mutta isoäiti. En ollut ihan varma kuinka suhtautua, joten olin vähän peloissani. Turhaan, kuulemma, mutta varuiksi silti istuin daddyn sylissä, kun vaan voin.

Kotona mommy ja daddy saivat päähänsä mennä suihkuun ja ottaa minut mukaan! En oikein pidä suihkusta, joten vähän varuillani katselin ensin touhua nurkassa, sitten saunan lauteella. Daddy houkutteli minut lauteelta alas, ja varovaisesti kosketin saippuakuplaa, joka puhkesi kynteni alla. Palasin lauteille, mutta daddy otti minut syliinsä ja vei vähäksi aikaa suihkuun. Vähän aikaa nuoleskelin vesitippoja nenältäni, kunnes kyllästyin ja viipotin takaisin saunaan, ravistelemaan itseni.

Mommy ja daddy käärivät minut pehmoiseen pyyhkeeseen ja kuivailivat hellästi. Olin ihan kirjaimellisesti uitettu koira. Ja kun olin mielestäni tarpeeksi viettänyt aikaa pyyhkeen sisällä, pyrähdin ravistelemaan itseni jälleen, ja ravasin ympäri olohuonetta, kunnes tunsin riehuneeni tarpeeksi.

Nyt on taas ilta, ja köllitään sängyssä. Minä tykkään iltaisin ja aamuisin vähän peuhata, pyöriä ja hyöriä sängyllä, ja nautiskella ihanasta belly-rubista!

 

Tuesday, December 10, 2013

Pupun perässä

Tänään kun tultiin daddyn kanssa päivälenkiltä sisään, tiesin heti että Jii oli kotona! Piilossa jossain, mutta haistoin hänet ovelta. Haukahdin tervehdyksen, ja kun Jii tuli piilostaan, ravattiin ympäri olohuonetta. Jii on tytöistä se joka jaksaa riehua kanssani, niin ulkona kuin sisälläkin.

Illemmalla, Jiin palattua isälleen ja mommyn tultua kotiin töistä, mommy vei minut ulos. Olin kovasti sitä mieltä että daddyn olisi pitänyt lähteä mukaan, joten pysähtelin jatkuvasti, käänsin kuonoani kodin suuntaan ja yritin sanoa mommylle, että haluan takaisin kotiin.

Kun mommy ei suostunut kääntymään takaisin suoralla puheella, yritin huijata hänet takaisin. Aloin nuuhkia maata ensin kuin pisupaikkaa etsien, ja sitten käännähdinkin ja aloin kuono maassa juosta kotia kohti. Mommy ei kuitenkaan mennyt siihenkään lankaan, vaan vei minua vaan eteenpäin, joten lopulta annoin periksi ja kuljin taas ihan nätisti.

Metsäpolulla meitä vastaan tuli kaksi pientä karvaista terrierityttöä, toinen minua pikkuisen vanhempi, toinen nuorempi. Haisteltiin ja moikkailtiin, kohtaaminen oli aika mukava!

Kuljettiin sitten mommyn kanssa kotia kohti pienen puistikon läpi, kun haistoin sen. Ihan tuoreet jäljet, voimakas haju. Sinkosin rakettina kohti saalista, mommyn kysellessä, minkä perässä sitä oikein menin. Pysähdyin, mommy kun ei vaan juossutkaan, ja silloin mommykin sen hoksasi. Pupuhan se! Haukahdin kerran, ja singahdin jälleen juoksuun, mutta mommy kielsi haukkumasta, ja sanoi, ettei me nyt metsästetä sitä pupua. En ymmärrä! Päästi päivällisen karkuun!

Viimeisen pätkän ennen kotia haistelin kuin viimeistä päivää, hypähtelin ja yritin saada mommyn päästämään minut vielä pupun perään, mutta ei. Joten palattiin sitten kotiin vaan, missä sain päivälliseni (ei ollenkaan pupua...) ja sen jälkeen ravasin portaissa daddyn perässä ihan intona.

 

Monday, December 9, 2013

Tuttuja ja vieraita

Eilen oli sisäsiisteyden virstanpylväspäivä, kun koko päivä sujui ilman vahinkoja sisällä. Kyllä minä tästä vielä opin! Tänään ei päivä siltä osin sujunut aivan yhtä mallikkaasti, sillä tein yhdet pisut keittiön lattialle mommyn siskon lähdettyä hakemasta maamoa heille.

Haukuin mommyn siskoa pari kertaa, mutta daddy sanoi taas, ettei saa haukkua, joten minä lopetin siihen. En vierastanut enkä pelännyt häntä muuten ollenkaan niin paljon kuin vieraita yleensä, vaikka hänessä oli vähän pupun tuoksuakin! Niin, ja antoihan hän, ja maamo, minulle vähän lammasta, jota daddy oli päivällä ostanut.

Moo kävi tänään täällä myös. Olin onnesta aivan soikeana, kun kohtasimme daddyn kanssa Moon ulkona, Moon tullesa koulusta. Ja sitten Moo tuli vähäksi aikaa kotiinkin! Leikittiin matolla, kiipesin selällään olleen Moon vatsan päälle ja työnsin nenäni hänen poskeensa ja mitä kaikkea!

Ja sitten Moon piti mennä pois. Isälleen, sanoivat. Me daddyn kanssa vietiin Moo autolla, ja minä itkin koko kotimatkan autossa. Itkin! Daddy sanoi, että Moo varmaan tulisi huomennakin. Mutta mitäs minä siitä ymmärtäisin, poissa mikä poissa.

Kotona rauhoituin jälleen, ja sitten tuli se mommyn sisko, ja hän ja maamo lähtivät, ja sitten tulo mommykin. Aika paljon kaikkea tapahtuu, ja minun on välillä haasteellista ymmrärtää kaikkea. Onneksi daddy pysyy, vaikka kävikin tänään vähän jossain päivällä. Silloin kiertelin aikani, kunnes hyppäsin mommyn viereen sohvalle.

 

Sunday, December 8, 2013

Koirapuistossa

Mommy ja daddy vei minut tänään koirapuistoon, vissiin neljännen tai viidennen kerran. Aiemmin olen vähän arkaillut puistoa, mutta tällä kertaa tein siellä täyden haistelututkimuksen.

 

Jäljillä

Maassa on nyt jo kolmatta päivä muutaman sentin lumikerros. Lumesta on jännää haistella kaikenlaisia hajuja, ne on siinä ihan pinnalla! Toisinaan en jaksa välittää hajuista kuin ihan vähäsen vaan, toisinaan taas viuhdon menemään kuono maassa, tutkien jokaisen jäljen ja hajun joka lenkin varrelle jää. Täällä kulkee pajon muitakin koiria, ja jäniksiä, oravia ja lintuja. Niiden jäljet on lumella, ja haistelen ja tutkin kaikki, hypähtelen ilmaan, ja toisinaan yritän kovasti kertoa ihmisilleni, että siellä olisi nyt riistaa, mutta eivät he ole innostuneita jahtaamaan.

Eilen oli jännä päivä täällä kotonakin. Ehkä vähän liiaksikin. Kotihoitoemäntäni, sieltä väliaikaisesta Suomen-kodistani mistä tulin tänne, Koo tuli kylään muutaman muun mommyn ystävän kanssa, ja minähän menin aivan sekaisin! Hyörin ja pyörin ja halusin olla Koon sylissä, enkä suostunut millään syömään ruokaani. Daddy vei minut pitkälle kävelylle, vähän jäähdyttelemään, mutta minä tyttö ärisin parille isolle koiralle - mitä en ole täällä ollen tehnytkään aiemmin - ja kiukuttelin daddylle koko illan.

Yön aikana viimein rauhoituin, mutta vielä aamulenkilläkin yritin monta kertaa neuvotella mommyn kanssa kävelysuunnasta, ja mennä alakertaan etsimään Koota. Kävinkin siellä kerran daddyn kanssa katsomassa jo eilen illalla myöhään, eikä siellä enää ketään ollut, mutta vasta aamulla viimein uskoin Koon tosiaan olevan täältä poissa. Mommy sanoo, että Koon näkeminen aiheutti pienen regression, mitä se sitten tarkoittaakaan, mutta ainakin tiedän olleeni melko agitoitunut jonkin aikaa.

Eilen minä myös löysin haukuntani. En täällä ollut kertaakaan haukahtanut puolikasta haukahdustakaan ennen eilistä. Eilen mommyn ja maamon tullessa ovesta sisään aloin haukkua. Daddy tuli ottamaan minut ja sanoi ettei perheenjäseniä saa haukkua. Minä vain puolustin kotiani! Vaikka sattuikin nyt olemaan ihan mommy ja maamo, jotka tulivat sisälle. Maamo on muutenkin vähän pelottava. En oikein tiedä, miten häneen pitäisi suhtautua. Mommy sanoo, että maamo on ihan kiltti.

Myöhemmin päivällä daddy ja mommy katselivat tietokoneelta videoita Jack Russeleista pyydystämässä rottia ja muita pieneläimiä, minun makoillessani sohvalla heidän välissään. Rotan vikinän kuullessani singahdin unestani pystyyn, ja katselin videoa pää kallella, valmiina hyppäämään mukaan rottajahtiin.

 

Saturday, December 7, 2013

Loikkia lumessa

Eilen oli tämän uuden kotimaani Itsenäisyyspäivä. Meidän perhe ei sitä mitenkään erityisemmin viettänyt, loikoiltiin vaan kotosalla ja käytiin ulkoilemassa. Pureskelin uutta puruluutani antaumuksella pöydän alla sillä välin kun mommy teki "itsarisushia". Minäkin sain oman "sushi-annoksen": riisiä, lohta ja jugurttia. Se oli herkkua!

Eilen ulkoilin enimmäkseen mommyn kanssa. Mommy ei olekaan vienyt minua ulos tätä ennen juurikaan, vähän kaikkien hommiensa vuoksi, ja vähän antaakseen tyttöjen ulkoiluttaa minua, ja vähän koska daddy vielä vähän opetti minua. Olin alkuun vähän varauksellinen mommyn kanssa, enkä oikein uskaltanut haistella paikkoja, enkä edes tehnyt mitään ensimmäisellä lenkillä. Mutta seuraavalla uskalsin jo rentoutua, haistella ja tehdä tarpeeni myös.

Kävin minä yhdellä lenkillä eilen daddynkin kanssa, leikin ja hyppelin lumessa, pyörittelin lumipalloja nenälläni, heitin niitä ilmaan ja jahtasin niitä. Olisin lähtenyt ulos lumeen temmeltämään vaikka joka kerta kun daddy kävi ulkona tupakalla. Mutta aina minua ei otettu mukaan ulos silloin.

Tänä aamuna maassa oli uusi puhdas lumi. Kun mommyn kanssa lähdettiin kävelylle, meidän reitin varrella oli vain yhden aikaisemman kulkijan jäljet. Haistelin ja seurasin jälkiä, ja intouduinpa pomppimaan jänisloikkiakin, jolloin mommy ei enää pysynyt perässä ja loikkani loppui puolitiehen ilmassa. Katsahdin mommya, että eikö nyt tosiaan voitaisi vähän ravata kovempaa, mutta mommy sanoi, ettei ollut aikeissa juosta kanssani, että minut pitäisi kuulemma viedä koirapuistoon riehumaan.

 

Friday, December 6, 2013

Koiranilma

Eilen illalla Moo ja Jii lähtivät. Mommy sanoo, että he tulevat takaisin taas viikon päästä, mutta mitäpä minä siitä ymmärtäisin. Pörräsin tyttöjen, etenkin Moon, jaloissa heidän tehdessään lähtöä eteisessä, tajuten että siinä ne nyt menevät. Tyttöjen lähdettyä menin Moon ovelle muutaman kerran, mutta daddy haki minut aina siitä pois. En minä kuitenkaan itkenyt perään, vaikka sitten tänä aamuna riemuni olikin katossa, kun Moo piipahti eteisessä vielä, hakemassa jotain.

Moo on tällä hetkellä ihan ykkönen. Eilen olin daddyn kanssa huoneessa, jonka ovi oli suljettuna, kun Moo tuli koulusta, ja aloin saman tien vikistä ulos huoneesta, haukahdinkin pari kertaa. Mutta nyt kun Moo on poissa, olen sitten loikoillut Aan jaloissa, ja nukuinkin viime yön Aan vieressä.

Aa ja Moo ovat sellaisia vähän rauhallisempia tyttöjä, mutta Jii on vilkkaammanpuoleinen. Jii vei minua daddyn kanssa eilen ulos, käytiin taas vähän koirapuistoa tutkimassa. Se on minusta vielä vähän pelottava paikka, en oikein uskalla siellä ravata, mutta vähän aina haistelen ympärilleni. Kotiin palattuamme riehuttiin täällä sisällä Jiin kanssa, juosten ympäri olohuonetta.

Tänään on ollut ulkona jotain, mitä mommy naureskellen kutsui koiranilmaksi. En ymmärrä ollenkaan mistä moinen, sillä en minä ainakaan tykännyt yhtään tuosta räntäsateesta! Maakin oli ihan märkä, loiskuteltiin loskassa käymään läheisellä huoltiksella hakemassa minulle pari puruluuta (ja jotain muutakin), sillä tänä aamuna meinasin vähän narskutella sellaista kivannäköistä valkoista johtoa, mutta se kiellettiinkin heti alkuunsa!

 

Wednesday, December 4, 2013

Tanssien

Eilen illalla intouduin näyttämään tälle uudelle perheelleni kahdella jalalla tanssimistemppujani, herkkujen perässä.

 

Tuesday, December 3, 2013

Riehuntaa

Eilen illalla valitsin ihan itse nukkumapaikakseni Moon sängyn. Nukuin koko yön, puoli yhdestätoista aina sinne puoli kahdeksaan asti aamulla, peiton päällä Moon kyljessä. Moo on tytöistä vanhin, lempeä mutta jämäkkäotteinen heppatyttö, jonka kanssa on niin turvallista olla! Moo vie minua pitkille lenkeille; on toistaiseksi tytöistä ainoa, joka saa viedä minua ulos yksin pihaa pitemmälle.

Daddy kuitenkin lähti kanssani ulos silloin aamulla puoli kahdeksan aikaan. Tultiin kotiin juuri kun mommy oli lähtenyt bussille, joten daddy vei minut vielä ulos saattelemaan mommy pysäkille. Kaikki ne autot ja ihmiset ja mommy pitkässä takissaan hirvittivät minua ja olin saada täyden slaagin.

Päivällä jouduin olemaan pari tuntia yksin kotosalla. Moon tultua koulusta kotiin, menin onnesta aivan sekaisin! Juoksin ylös ja alas portaita, pyörin Moon ja myöhemmin daddyn ympärillä, juoksin ympäri olohuonetta daddyn kanssa kilpaa ja tanssin kahdella jalalla. Moo vei minut hetkeksi ulos kuluttamaan ylimääräistä energiaa ennen kuin lähti kaverilleen.

Illemmalla intouduin esittämään ihan oikeita kahdella jalalla -temppujani, mutta siitä lisää toiste.

Monday, December 2, 2013

Ensilumen päivä

Nukuin koko yön ihan rauhallisesti mommyn ja daddyn välissä aina melkein kuuteen saakka. Silloin tuli kova tarve päästä asioille. Osaan kyllä kertoa tarpeesta, jos haluan - eilenkin menin nykimään remmiäni kun piti päästä ulos - ja huomaan tarpeeksi aikaisin. Joskus hätä tulee yllättäen, joskus vain menisin mieluiten jonnekin nurkkaan tarpeilleni. Tänä aamuna hätä tuli vähän yllättäen, ja sillä välin kun daddy vei minua alakertaan ja ulos lopuille tarpeille, pääsi mommy vähän siivouspuuhiin, taas.

Ulkona oli hurjan kylmä ja villanutustani huolimatta minun oli kylmä vielä kun tultiin sisälle. Makoilin daddyn kanssa sohvalla viltin alla kunnes mommykin nousi sängystä ja tuli alakertaan. Loikoilin vielä pitkään siinä heidän välissään kuin vauva ikään, ja työnsin pienen tassuni daddyn isoon käpälään.

Sisällä minä tykkään yhä ennemmin loikoa jossain missä tuntuu turvalliselta kuin touhuta mitään. En minä enää ole täällä yhtä arka kuin tullessani, ja tykkään kaikista perheenjäsenistä, silittelystä ja muusta, mutten silti kovin paljon touhua vielä. Vähän tänään pompin daddyn jaloissa jo, kahdella takajalallakin, tämän laittaessa lounasta. Silloin meitä olikin vain me kaksi, tyttöjen ollessa koulussa, maamon nukkuessa ja mommyn tehdessä töitä yläkerrassa.

Ulkona minä viihtyisin vaikka kuinka! On niin paljon haisteltavaa ja tutkittavaa, ja voisinpas metsästää parit kurret ja jäniksetkin... Täällä asuu paljon toisia koiria ja minä tykkään haistella niiden hajuja tunteakseni naapuruston eläjät. En minä kauheasti tykkää mennä tutustumaan, kun välillä kohdataan, enkä pidä vieraista ihmisistäkään yleensä, mutta joskus menen kyllä moikkaamaan.

Tänään pääsin vähän koirapuistoon tutustumaan, mutten ihmeemmin uskaltautunut temmeltämään siellä. Ei se minua erityisesti pelottanutkaan, mutta ihmettelin vain ympäristöäni. Tänään myös satoi täällä talven ensimmäinen lumi! Se ei minun menoani haitannut, vaikka olikin tassujen alla kylmää ja märkää. Kun minä pääsen ulos, olen kuono maassa hajujen perässä, lunta tai ei!

 

Sunday, December 1, 2013

Lempipaikalla

Tässähän minä, yhdellä lempipaikaoistani, Moon työpöydällä. Ulkona on hurja myrsky, mutta ilta-ateriani ahmittuani halusin vielä ulos. Moo lähti ulos kanssani ja kierreltiin kiva lenkki säästä huolimatta. Lenkin jälkeen seurasin Jiitä vessaan ja daddyä ympäriinsä ennen kuin lopulta asetuin tuohon Moon pyödälle.

 

Lähellä on hyvä olla

Olen tänään vähän laajentanut reviiriäni kotona. Eniten olen viihtynyt pöydän alla, makoillen Jiin jaloissa, mutta toinen erinomainen paikka oli myös Moon sylissä sohvalla ja myöhemmin päivällä pöydällä läppärin vieressä, Moon kirjoitellessa tarinaansa. Makoilin siinä pöydällä peiton päällä, torkuskellen, kunnes minulle tuli pissahätä ja tepsuttelin ovelle kertomaan, että ulos pitäisi päästä.

Moo toi minulle tänään kauppareissulta hienon kaulapannan, kuulemma jotta minut voi nopeammin viedä ulos aina kun hätä yllättää.

Ensimmäisenä aamuna

Herätin mommyn ja daddyn puoli kuuden aikaan, nukuttuani koko yön yhdestätoista siihen asti, kopsuttamalla mattoa yläkerran oven luona. Daddy lähti kanssani alakertaan, ja jäin ulko-ovelle odottamaan ulos pääsemistä. Mutta ennen kuin daddy oli valmis, hätä kävi liian kovaksi. Mentiin silti ulos, tultiin sisään missä söin vähän aamupalaa, ja mentiin vielä uudestaan käymään ulkona. sitten palattiin yläkertaan jatkamaan vielä vähän unia mommyn ja daddyn sänkyyn.

Valmiina kohta nukahtamaan

 

Saturday, November 30, 2013

Hei, olen Meggie

Minä olen Meggie, tai oikeammin Margareth, mutta Meggieksi minut adoptioperheeni risti. Olen nyt noin puolitoistavuotias. Tulen jostain tuolta Espanjasta, lämpimästä, missä elin puolisentoista vuotta katukoiran elämää, kunnes minut pelastettiinkerjäläiselosta. Minut tuotiin Suomeen, missä vietin puolitoista viime viikkoa ihastuttavan perheen luona, missä minulla oli koirakaveri ja kaikki. Tänään minut tuotiin ihan uuteen kotiin uusien ihmisten luo, joista olin aiemmin tavannut vain kaksi: lauman alfa-uroksen jota kutsuvat daddyksi, sekä mommyn.

Kun minua tultiin hakemaa tutuksi käyneestä kodista, mommylla ja daddyllä oli mukana vaaleatukkainen tyttö. Minä tajusin kyllä, mitä oli tapahtumassa, enkä olisi halunnut lähteä turvallisesta kodistani. Mutta uuteen kotiin minut vietiin. Istuin automatkan mommyn sylissä, tytön (kutsutaan häntä vaikkapa Jiiksi, sillä myöhemmin opin että tyttöjä on perheessä kolme!) silitellessä turkkiani. Kotona minua odotti vielä maamokin, joka juttelee minulle espanjaksi. Se on aika kotoista!

Olin aluksi vähän arka ja luimistelin pöydän alla. Tutkin kuitenkin talosta tuon yhden kerroksen läpi ja kiipesin yläkertaankin. Alakertaan uskaltauduin vasta myöhemmin illalla. Minulle oli ostettu kotiintulolahjaksi ihan oikea mehukas luu, ja pienen ulkoilulenkin jälkeen (olipa monta pelottavaakin juttua matkan varrella, kuten katusählyä pelanneet pojat ja pyöräilijä ja kaikki!) kävinkin luun kimppuun alkukantaisella energialla! Mutta sitten taloon tuli kiharatukkainen tyttö, Aa. Ja vähän ajan päästä myös ruskeatukka tyttö Moo. Ja minä vetäydyin vartioimaan luutani. Totta puhuen pelotti aika tavalla, kun oli niin monta ihmistä siinä!

Mommy tuli minua silittelemään, ja heilutinpa vähän mommylle häntäänikin siinä. Mommy tuntui jo aika turvalliselta! Mutta heti kun mommy lähti siitä, aloin täristä taas, kun liian monta vierasta silmäparia tuijotti minua. Silmäparit jättivät minut rauhaan kyllä, kun daddy ja mommy käskivät antaa minun olla, mutta minä vahdin luutani ja melkein nukahdin istualleni. Silloin daddy nappasi minut syliinsä ja kantoi mommyn syliin, joka kääräisi minut huopaan ja asetteli syliinsä kerälle.

Lepäsin siinä mommyn sylissä ja hengitykseni ja sydämensykkeeni rauhoittui siitä vähitellen, silmät lupsuivat kiinni ja mommyn silitellessä päätäni vaivuin koiranuneen. Heräilin välillä, kun ensin ruskeatukka hevoselta tuoksuvine vaatteineen, ja sitten Jii, ja myöhemmin vielä kiharapää, tulivat kukin vuorotellen silittelemään minua. Heräsin aina hieman, mutta vaivuin uudelleen uneen toviksi kerrallaan. Ja mommyn, daddyn, Jiin ja Aan mennessä saunaan, siirryin ensin maamon ja sitten Moon syliin, missä vähitellen aloin jälleen syödä makupaloja ja reipastua.

Myöhemmin käytiin taas ulkona ja iskin taas hampaani luuhuni ja unohdin ainakin ison osan arkuudestani. Daddy on juuri nyt paras, koska daddyn kanssa pääsee ulos, mutta muidenkin syli kyllä kelpaa :) Muutaman pisun olen tehnyt lattialle, mutta muutaman myös ulos. Nyt alkaa olla ilta jo, saapa nähdä kuinka hyvin saan nukutuksi ensimmäisenä yönäni uudessa kodissa!